Archive for the ‘koulu’ Category

Koulukiusatut liian tosikoita – mikä on vikana kun väkivalta ei naurata?

Friday, November 5th, 2010

Iltalehti otsikoi entisen opettajan ja nykyisen kirjailijan Aino Kontula kertoi Iltalehden haastattelussa koulukiusattujen olevan liian tosikoita. Kiusatut ovat itse syyllisiä kiusatuksi tulemiseen, koska eivät osaa ottaa asioita huumorilla. Jutun mukaan “on vaiettu tosiasia, että kiusattujenkin olisi joissain tapauksissa kehityttävä ihmisinä”.

Surullisinta jutussa on se, että tässä maassa ei varmasti ole yhtään ainutta koulukiusattua joka ei miettisi mikä hänessä on vikana. Kun itsetuntoa poljetaan maan rakoon jo ikätovereiden toimesta, on häpeällistä että aikuiset ihmiset kehtaavat kirjoittaa lehteen siihen malliin, että kiusattujen pitäisi miettiä tarkemmin mitä he tekevät väärin.

Koska olen entinen koulukiusattu – ja täten ilmeisen tosikko – joudun myöntämään loukkaantuneeni Ainon mielipiteistä. Ehkäpä minun pitäisi kuitenkin näin aikuisella iällä kasvaa ihmisenä ja ottaa asia huumorilla niinkuin Aino ehdottaa. Tämän johdosta muistelin kouluaikoja lähipiirini kanssa ja kysyisinkin Ainolta olisivatko alempaa löytyvät kouluajoilta poimitut esimerkit sellaisia hauskoja kepposia joilla tähän loukkaukseen voisi vastata?

Vakavasti puhuen, haluan kuitenkin tehdä selväksi, että en todellakaan toivo että mikään alla mainituista tapahtuisi Ainolle tai kenellekään muulle. Kontulan toteamukset niinkuin ne artikkelissa esitetään ovat törkeitä, mutta tässä puhutaan nyt kuitenkin iltapäivälehden jutusta, mikä saattaa olla hyvinkin provosoitu tai vääristelty. Kontulan kirjoja on kehuttu paljon siitä, kuinka hyvin ne kuvaavat ja ymmärtävät todellista koulumaailmaa.

On myös mahdollista, että 30 vuoden opettajakokemuksesta huolimatta Ainolle ei ole selvinnyt kiusaamisen todellinen julmuus – sillä kouluissa vallitsee samanlainen vaikenemisen kulttuuri kuin vankiloissa. “Vasikointi” koetaan suuremmaksi rikokseksi kuin toisen omaisuuden tuhoaminen tai fyysinen pahoinpitely. Usein uhri vielä kokee joutuneensa kiusatuksi koska on heikko, eikä halua edes vanhempiensa tietävän kiusaamisesta peläten näiden häpeää.

Alla siis muutamia kepposteluideoita oikeilta koulukiusaajilta joihin siis ilmeisesti pitäisi suhtautua huumorilla.

1) Hassunhauska pellepyörä (plus pikkaisen pamppua)

Jos vaikka aloitettaisiin siitä, että käydään yöllä avaamassa polkupyörän eturenkaan mutterit. Jos Aino ei ole pyöräilijöitä, niin autolla vastaava temppu olisi jarruletkujen katkaiseminen. Tämän jälkeen voidaan vielä hakata Maglitella.

2) Kaikkihan tykkäävät omenoista?

Pyörätempun jälkeen päätyy helposti hammaslääkäriin, jolloin voidaan tehdä aina hauska kepponen, että varastetaan takki, täytetään taskut omenoilla ja hypitään päällä kunnes ne ovat muusia. Samalla voidaan viedä kengät ja nostaa ne lähimpään lipputankoon. Hauskinta vaatteiden varastaminen on tietenkin kovilla pakkasilla.

3) Kuka ei liitua syö sitä veitsellä silmään

Uusia hampaita onkin hyvä testata pakottamalla syömään liitua. Veitsi on aina mainio väline tuohon uhkailuun, varsinkin kun se laitetaan kaulalle.

4) Sirpaleet tuovat onnea

Aino eläkeläisenä on varmaankin jo hieman hidas liikkumaan, vähän kuin lihavat lapset koulussa jotka eivät saa juostua pakoon. Hitaita kavereita on hauskaa lyödä yllättäen nyrkillä mahaan ja juosta nauraen karkuun. Hidasta juoksijaa on myös helppo heitellä tyhjillä kaljapulloilla. Kyllä Ainon kaveritkin varmaan nauravat kun lasipullot vaan viuhuvat pään vierestä.

5) Hevosenleikkiä netissä

Nuo hauskemmat kepposet ovat kuitenkin aika vanhoja, omista kouluajoista on kuitenkin kulunut jo toista vuosikymmentä. Nykyiaikaisempi pila olisi vaikkapa editoida kuva jossa kaveri ottaa suihin hevoselta. Tätä kuvaa sitten levitellään ympäri nettiä ja mailataan kavereille ja sukulaisille nimettömältä sähköpostitililtä.

Kuinka tämän voisi ottaa huumorilla?

Nämä ovat toki äärimmäisiä esimerkkejä, mutta nuo muutamat ylilyönnit luovat sitä pelon kulttuuria joka tekee sanallisesta kiusaamisesta niin tuhoisan. Kolmeen vuoteeni yläasteella mahtuivat tuo kaljapullo- ja puukkoepisodi. Kummassakin selvisin fyysisesti naarmuitta.

Arvet jäivät siitä avuttomuuden ja arvottomuuden tunteesta joka seurasi sitä, että joku välittää fyysisestä koskemattomuudestasi niin vähän, että olisi vaikka valmis tappamaan sinut. Näin ei varmastikaan ollut – mutta se on jotain minkä tajuaa vasta vuosia myöhemmin. Siinä tilanteessa se pelko on aitoa ja oikeaa. Pelko on aitoa myös silloin jos luokkatoveri on piesty taskulampulla tai tämä on menettänyt hampaansa pyöräkepposen takia – eivät kiusaajat silloin vaikuta pelokkailta murrosikäisiltä, vaan hirviöiltä. Useimmiten koulumaailmassa kiusaamisesta selvitään rangaistuksetta, mikä lisää turvattomuuden tunnetta. Koulussa jos et voi suojella itseäsi fyysiseltä väkivallalta ei sinua suojele kukaan muukaan.

Lähteet:

(1) Nämä tapahtuivat kaverin pikkuveljelle. Eturenkaan irrottamisen seurauksena oli kaatuminen naamalleen asfalttiin ja hammaslääkärireissu jossa kaivettiin hammasrautojen jäänteitä ikenistä. Maglitella pahoinpitelystä selvittiin ilman suurempia vammoja.
(2) Tämä tuli nähtyä yläasteella useampaan kertaan. Yleensä uhrina oli aiemman vuosiluokan pahimman kiusaajan pikkusisko jolle kostettiin veljensä tekemiset vähintään samalla mitalla. Harmittomampi syystemppu oli tunkea ruusunmarjoja toisten paitojen sisään ja liiskata ne selkää vasten. Jos tämän teki aamulla niin pienet piikit kutittivat koko koulupäivän.
(3) Meilläpäin yläastelaisilla oli tapana pakottaa alastelaiset syömään liitua – yleensä tosin uhkailtiin vain nyrkeillä. Edellisessä kohdassa mainittu isoveli taas tykkäsi satunnaisesti uhkailla minua ja muita stiletillä.
(4) Mahaan lyöminen oikeasti laskettiin kepposteluksi yläasteella. Kaljapulloepisodi sattui omalle kohdalle. Olin yläastelaisena kuitenkin kohtuullisen isokokoinen kaveri, joten jälkikäteen mietittynä minua ei uskallettu kiusata kovinkaan pahasti. Sitä kuitenkin ymmärsi millaisia vammoja päähän heitetystä lasipullosta saattaa seurata – jos joku on valmis heittämään sinua lasipullolla, niin missä se satuttamisen raja sitten menee?
(5) Hevoskuva editoitiin kaverinkaverista ja kuvaa levitettiin tämän kavereille. Kuvia käytetään muutenkin, viimeisimpänä esimerkkinä tapaus jossa yliopisto-opiskelija teki itsemurhan kun tästä levitettiin nettiin salaa kuvattu video jossa tämä harrasti seksiä toisen miehen kanssa.

Hallitus petti opiskelijat – mutta miksi?

Friday, August 20th, 2010

Hallitus päätyi “parantamaan” opintotukea ja pidentämään työuria alkupäästä tarjoamalla opiskelijoille aimo annoksen keppiä.

Saadakseen 295 euron kuukausittaisen tukensa opiskelijan on suoritettava kuukaudessa entistä enemmän opintopisteitä. Myös pelkän asumistuen nostaminen verottaa opintotukikuukausia.

Palkkiona täysipäiväisestä opiskelusta, opiskelija saa tukea noin 500 euroa kuukaudessa. Jos tähän päälle lisätään opintolaina, nousevat ansiot huimaan 800 euroon kuukaudessa.

Jos tällä ei tule toimeen – vaikkapa siksi, että ei ole onnistunut saamaan opiskelija-asuntoa ja maksaa yksityisillä markkinoilla 600 euron kuukausivuokraa, on ainut vaihtoehto työskentely opiskelujen ohessa. Työskentely taas hidastaa opintoja, koska opiskelijan työpäivä jatkuu myös koulussa vietettyjen 6-8 tunnin jälkeen. Jossain välissä pitäisi myöskin nukkua.

Miksi sitten koulutuksen tehokkuutta parannetaan toimilla, jotka muistuttavat katkenneen reisiluun korjaamista lenkkeilyllä? Ehkäpä vastaus löytyy lukiosta. Aikanaan eräs opettajista innostui neuvomaan meitä silloisia abiturientteja opiskelijaelämästä. Hänen neuvonsa oli, että opintolaina kannattaa nostaa ja tallettaa säästötilille – kas kun opintolaina on niin halpaa, että säästötilin korko on suurempi kuin lainan korko.

Kun luokka sai lopulta suunsa auki, ei opettaja tahtonut uskoa, että tämä kikka ei muka enää toimisi. Sillä olihan hänkin tienannut pesämunaa kyseisellä kikalla, samalla kun rahoitteli opiskelunsa osa-aikatöillä.

Olemme siis tilanteessa, jossa nykypäivän opiskelijoiden toimeentulossa ovat päättämässä hmiset, joiden opiskellessa seuraavat väittämät pitivät paikkaansa:

  • Opintolaina on halpaa
  • Opiskelija-asunnot ovat kohtuuhintaisia
  • Aina tekeville töitä riittää
  • Opiskelu takaa hyvän työpaikan

Nämä samat ihmiset sitten närkästyvät siitä, miten ahneita ja laiskoja nykyajan opiskelijat ovat. Mikään ei riitä, vaikka heidänkin sukupolvensa pärjäsi niin hyvin.

Suomen hyvinvointi on rakennettu teollisuudesta ja metsistä. 80- ja 90-lukujen rakennemuutoksen jälkeen sen ylläpito on kuitenkin siirtynyt aloille, joissa maamme tärkein luonnonvara on luova, ahkera ja koulutettu työvoima. Tätä etua katkerat vanhat miehet nakertavat rangaistessaan opiskelijoita näiden kuvitellusta laiskuudesta. Spontaania poliittista muutosta on turha odottaa, sillä suurten ikäluokkien äänestäjissä riittää paljon enemmän kosiskeltavaa, kuin maamme 280 000 opiskelijassa. Pitää kuitenkin muistaa, että jos opiskelijat tarpeeksi suuttuvat, riittää tämä äänimäärä nostamaan monta uutta päättäjää eduskuntaan – se vain vaatii sitä, että ensi kesänä opiskelija muistaa ketkä olivat edellistä budjettia säätämässä.