Hallitus päätyi “parantamaan” opintotukea ja pidentämään työuria alkupäästä tarjoamalla opiskelijoille aimo annoksen keppiä.
Saadakseen 295 euron kuukausittaisen tukensa opiskelijan on suoritettava kuukaudessa entistä enemmän opintopisteitä. Myös pelkän asumistuen nostaminen verottaa opintotukikuukausia.
Palkkiona täysipäiväisestä opiskelusta, opiskelija saa tukea noin 500 euroa kuukaudessa. Jos tähän päälle lisätään opintolaina, nousevat ansiot huimaan 800 euroon kuukaudessa.
Jos tällä ei tule toimeen – vaikkapa siksi, että ei ole onnistunut saamaan opiskelija-asuntoa ja maksaa yksityisillä markkinoilla 600 euron kuukausivuokraa, on ainut vaihtoehto työskentely opiskelujen ohessa. Työskentely taas hidastaa opintoja, koska opiskelijan työpäivä jatkuu myös koulussa vietettyjen 6-8 tunnin jälkeen. Jossain välissä pitäisi myöskin nukkua.
Miksi sitten koulutuksen tehokkuutta parannetaan toimilla, jotka muistuttavat katkenneen reisiluun korjaamista lenkkeilyllä? Ehkäpä vastaus löytyy lukiosta. Aikanaan eräs opettajista innostui neuvomaan meitä silloisia abiturientteja opiskelijaelämästä. Hänen neuvonsa oli, että opintolaina kannattaa nostaa ja tallettaa säästötilille – kas kun opintolaina on niin halpaa, että säästötilin korko on suurempi kuin lainan korko.
Kun luokka sai lopulta suunsa auki, ei opettaja tahtonut uskoa, että tämä kikka ei muka enää toimisi. Sillä olihan hänkin tienannut pesämunaa kyseisellä kikalla, samalla kun rahoitteli opiskelunsa osa-aikatöillä.
Olemme siis tilanteessa, jossa nykypäivän opiskelijoiden toimeentulossa ovat päättämässä hmiset, joiden opiskellessa seuraavat väittämät pitivät paikkaansa:
- Opintolaina on halpaa
- Opiskelija-asunnot ovat kohtuuhintaisia
- Aina tekeville töitä riittää
- Opiskelu takaa hyvän työpaikan
Nämä samat ihmiset sitten närkästyvät siitä, miten ahneita ja laiskoja nykyajan opiskelijat ovat. Mikään ei riitä, vaikka heidänkin sukupolvensa pärjäsi niin hyvin.
Suomen hyvinvointi on rakennettu teollisuudesta ja metsistä. 80- ja 90-lukujen rakennemuutoksen jälkeen sen ylläpito on kuitenkin siirtynyt aloille, joissa maamme tärkein luonnonvara on luova, ahkera ja koulutettu työvoima. Tätä etua katkerat vanhat miehet nakertavat rangaistessaan opiskelijoita näiden kuvitellusta laiskuudesta. Spontaania poliittista muutosta on turha odottaa, sillä suurten ikäluokkien äänestäjissä riittää paljon enemmän kosiskeltavaa, kuin maamme 280 000 opiskelijassa. Pitää kuitenkin muistaa, että jos opiskelijat tarpeeksi suuttuvat, riittää tämä äänimäärä nostamaan monta uutta päättäjää eduskuntaan – se vain vaatii sitä, että ensi kesänä opiskelija muistaa ketkä olivat edellistä budjettia säätämässä.
Miksi opiskelijoiden pitäisi olla sellainen ihmisryhmä, joka saa ilmaiseksi rahaa ja koulutuksen ilman mitään velvoitteita? Olen jo vuosia kuunnellut tätä ristiriitaista “ei voi ottaa lainaa kun ei ole varaa maksaa takaisin” vs “saa parempaa palkkaa sitten niin voi maksaa takaisin veroina koulutuksen” -puhetta enkä vieläkään tiedä kumpi noista olisi totta. Kumpikin kun ei voi olla totta.
Myöskään en tiedä miksi valtion pitäisi maksaa opiskelijoiden huvittelu, juopottelu ja vapaa-aika. Tätähän hyvin monet opiskelijat vaativat. Ei sitä rahaa käytetä vain asumiseen, ruokaan ja opiskeluun todellakaan.
Olen täyspäiväinen opiskelija enkä silti vaadi valtiota elättämään minua. Eikä ainakaan omalla alallani ole mitään vaikeuksia ihan opintosuunnitelman mukaan saada tarpeeksi opintopisteitä saadakseen tukia. Lienen outo otus tai jotain?
Sami: Kun satun sinut tuntemaan, niin otetaan esille ehkä se suurin ero sinun ja useimpien muiden opiskelijoiden välillä. Sinä olet ollut töissä ennen viimeisintä opiskelupaikkaasi.
Itse ainakin hämmästuin miten eri tavalla opiskeluun suhtautuu kun menee töiden jälkeen takaisin kouluun. Kun on ollut toistakymmentä vuotta kouluputkessa opiskelu on suorittamista. Kokemus auttaa näkemään opintojen käytännön hyödyt ja suhtautumaan niihin aivan eri tavalla. Tosin se saa myöskin vaikkapa projektisuunnitelmien ja lyhennelmien vaaditut sivumäärät tuntumaan naurettavilta.
Miksi opiskelijan sitten pitäisi saada ilmaista rahaa ja koulutus? Koska koulutus on sijoitus ihmisten kykyihin toimia tuottavina yksilöinä yhteiskunnassa. Ilmaisen koulutuksen tärkein tehtävä on varmistaa, että ihmiset voivat opiskella kykyjensä mukaan, eivät vanhempiensa rahapussin mukaan. Suomen kaltaisessa pienessä maassa tuo tasainen lähtötaso on erityisen tärkeä – meillä ei ole tarpeeksi rikkaita, että heidän lapsistaan riittäisi älykkäitä, luovia ja motivoituneita opiskelijoita täyttämään yliopistot ja työpaikat.
Hämää tuo Samin käyttämä määritelmä “ilmaiseksi”. Opintotuesta pidätetään verot, sitä saa suoritusta eli opiskelua vastaan ja koulutus on yhteiskunnalle tärkeää. Eli millä tavalla se on ilmaista? Opintotuen saaminen ei kuitenkaan ole mikään selviö.
Suurin epäkohta mielestäni opintototuessa on se, ettei se ota huomioon eri elämäntilanteissa olevia opiskelijoita: on taloudellisesti täysin eri asia asua sinkkuna pienellä paikkakunnalla edullisessa soluasunnossa kuin pääkaupunkiseudulla parisuhteessa kalliissa yhteisessä asunnossa (vuokrat kun on kalliita, oli HOASin kämppä tai ei).
Hyvä teksti. Opintotukikeskustelusta unohtuu myös usein se, että verailun vuoksi esim. työtön saa enemmän tukea kuin opiskelija. Valmistuin keväällä ja jäin työttömäksi pariksi kuukaudeksi. Hämmästyin, kun tulinkin kesällä paremmin toimeen kuin opiskellessani!
Lisäksi tuo opintolainapointti oli hyvä. Minäkin olen yllättänyt monia itseäni aikaisemmin opiskelleita kertomalla, että markkinahintainen opintolainani korko oli yhdessä vaiheessa lähemmäs viisi prosenttia…