Aloite Suomen muuttamisesta kuningaskunnaksi ei mennyt läpi Kokoomuksen puoluekokouksessa Jyväskylässä. Monarkian kannattajat hävisivät äänestyksen luvuin 364–61.
Helsingin Sanomat uutisoivat Kokoomuksen tyrmänneen ehdotuksen, mutta näiden lukujen valossa se on aivan liian vahva ilmaus. Loppujen lopuksi, Kokoomuksen puoluekokousedustajista lähes 15% kannatti ajatusta Suomen kuningaskunnasta!
Vanha ystäväni innostui laskeskelemaan asiaa ja kommentoi uutista Facebookin puolella:
Noin 25 % äänioikeutetuista kannattaa Kokoomusta ja noin 15 % kokoomuslaisista on monarkisteja -> Vähintään noin 4 % suomalaisista on monarkisteja. Mitenkähän muissa puolueissa? Ehdotan kansanäänestystä.
Todennäköisesti kaikki monarkistit eivät suinkaan ole Kokoomuksen kannattajia, joten tyrmäyksen sijasta merkkinä siitä, että monarkialla on Suomessakin vahva kannatus. Voidaan toki perustellusti kysyä, kuinka paljon prinsessa Victorian häät ovat vaikuttaneet monarkian kannatukseen, mutta toivon Joensuun Opiskelevien Porvareiden toistavan esityksensä seuraavassa puoluekokouksessa, kyllä tällaisella kansan tuella Suomesta vielä kuningaskunta saadaan!



Tuleva Suur-Suomen kuningaskunta « Jarmo Puskala…
Useampi kuin joka kymmenes Kokoomuslainen kannattaa Suomen valtiomuodon muuttamista kuningaskunnaksi….
Olen aivan varma, että useampikin Kokoomuksen puoluekokousedustajista – ja useampikin Suomen kansasta – äänestäisi monarkian puolesta kansanäänestyksessä. Suurin osa sisimmässään monarkisteista ei vaan julkisesti kehtaa tunnustaa monarkiaintohimoansa, koska pelkää leimautuvansa pelleksi.
Ja siitä, onko monarkia ristiriidassa vasemmistolaisuuden kanssa, voidaan olla montaa mieltä. Ensin pitää tietysti määritellä, mitä on 2000-lukulainen monarkia. Ruotsi esimerkiksi oli vuosikymmenet sosiaalidemokraattien hallitsema kansankoti ja samanaikaisesti monarkia. Mielestäni Ruotsi oli vasemmistolaisempi kuin itse Neuvostoliitto: Ruotsin kansa äänesti omasta tahdostaan vasemmistopuoleen kerta toisensa jälkeen johtoon, mutta Neuvostoliitossa vaihtoehtoja kansalle ei annettu. Järjestelmä oli enemmänkin jossain aristokratian ja oligarkian välillä.
Mutta tarvitsisiko Suomi Ruotsin mallin mukaisen seremoniakuninkaan tai -kuningattaren? Entä jos vaihdettaisiin vain titteli? Presidentinvaalien sijaan kuuden vuoden välein äänestäisimmekin kuningasta? Silloin kyse olisi vain sanojen merkityksestä ja sanojen kautta luoduista mielikuvista ja imagosta, ei yhteiskuntajärjestelmästä. Jarmo, kommentteja?
Huh huh…
Miksi kuninkaan pitäisi olla seremoniallinen, otetaan mielummin kuningas jolla todella on valtaa ja tataan hänelle valta perustuslailla jota vain istuvalla monarkilla on oikeus muuttaa. ja laitettaan titteliksi Keisari kuninkaan sijaan ja julistaudutaan samalla rooman keisarikunnan perillisiksi.
Wholly understand what a person’s profile within this subject. Although I’d argue with a lot of the greater specifics, I believe took action now an astounding job telling you it. Certain beats requiring you to homework the item by myself. Thank you